Tervetuloa Jyväskylään 10.-12.10.2019!

Maidontuotannon tuotosseuranta 120 vuotta

Olet täällä

Tuotosseuranta 120 vuotta juhlaseminaari KoneAgria 2018

Maidontuotannon tuotosseurannan 120-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat KoneAgriassa perjantaina 12.10. Juhlaseminaarin avasi ProAgria Keskusten Liiton maitotilavaliokunnan puheenjohtaja Päivi Piironen.  

- Mitä mittaat, sitä voit parantaa, on ollut alusta asti tuotosseurannan johtavana ajatuksena, sanoi Piironen.

Suomi aloitti viidentenä maana maailmassa tuotosseurannan vuonna 1898. Ensimmäinen tarkkailuyhdistys perustettiin Urjalassa. Tuotosseurannassa on kautta vuosikymmenien kerätty vertailutietoa eläinten hoidon ja jalostusten eteenpäin viemiseksi.  

Tuotosseurantaan kuuluvilla ja paljon neuvonnan palveluja käyttävillä tiloilla tulokset ovat mitatusti paremmat kuin tiloilla, jotka eivät hyödynnä tuotosseurantaa.

– Tuotosseurantatiloilla meijerimaidon määrä, keskituotos ja maidon tuotantokustannus ovat selkeästi muita tiloja paremmat, sanoo kotieläintuotannon ja tuotosseurannan johtava asiantuntija Sanna Nokka.

Maidosta on moneksi

Piironen totesi avauspuheessaan, että maidosta on moneksi. Samaa mieltä oli Matti Harju, johdon neuvonantaja Valiolta. Vaikka nestemäisten maitotuotteiden ja voin kulutus on laskenut, niin mm. juuston kulutus on noussut.

Lehmän maidossa ja äidinmaidossa on samat komponentit, eri suhteissa vain. Se antaa mahdollisuuden tuottaa äidinmaidon korvikkeita. Uusi mahdollisuus on pilkkoa maito osiin ja tehdä tuotteita lisäämällä tai poistamalla osia. Tästä ensimmäinen iso sovellus oli laktoositon maitojuoma. Tuttu on myös kiehumaito, josta on poistettu heraproteiini.

Tulevaisuudessakin juodaan maitoa

Vaikka kansainvälinen politiikka, kotimaiset tukiratkaisut sekä maatilojen raju väheneminen luovat uhkakuvia, niin Anne Kalmari, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, näki tulevaisuudessa myös mahdollisuuksia.

Kalmarin mukaan isoissa maissa, kuten Kiinassa, maitotuotteiden kulutus on kasvussa. Globaalisti ruokaa tarvitaan entistä enemmän. Nurmi kasvaa maassamme, tuotanto on eettistä, tuote turvallista ja viljelijöiden ammattitaito on korkea.

Ilmastonmuutoksen haasteeseen kotieläintuotannon kontekstissa Matti Harju näkee kaksi tietä. Ilmastonmuutosta pitää hidastaa lisäämällä maaperän ja nurmen hiilensidontaa ja tuotannosta syntyvät sivuvirrat, ml. lanta, pitää hyödyntää täysmääräisesti.

Tuotosseurannan juhlatilaisuudessa palkittiin karjojen ja yhteisöjen parhaimmistoa

Tulevaisuus on nuorten -sarja (pienin vasikkakuolleisuus)
  • Karjat alle 50 lehmää Pasi Sukari Eurasta. Vasikkakuolleisuus oli 0 % ja vuosina 2013-2018 tilalla syntyi 142 vasikkaa.
  • Karjat yli 50 lehmää Jarmo Oesch Pälkäneeltä. Vasikkakuolleisuus oli 1,9 % ja vuosina 2013- 2018 tilalla syntyi 486 vasikkaa.

Tuotosta! -sarjassa palkittiin ensikoiden ja lehmien tuotoksista.

  • Korkeimman Ensikoiden energiakorjattu maitotuotos vuonna 2017 -sarjan voitti Pekka Heikkilä Pekka Vetelistä. Tilalla ensikoiden EKM- tuotos oli 12 255 kg.
  • Suomen korkein maitotuotos vuonna 2017 palkinnon sai Pekka ja Tuomas Mustonen mty Siikajoelta. Tilalla tuotos oli keskimäärin vuonna 2017: 13 410 kg maitoa/lehmä. Lehmiä 75 kpl, valkuaistuotos 408 kg/ le, rasvatuotos 475 kg/ le
  • Karjahenkeä vaalimassa ja uudistamassa -sarjassa palkittiin Pohjois-Savon Karjakerho

Kuva: Heikki Sulander