Kiitos Tampere 2017! Ensi vuonna Jyväskylä 11.-13.10.2018

Pihvikarjaväki pohti tuotannon kannattavuutta

Olet täällä

Kuvassa: Michael Hornborg (vas.) toimi puheenjohtajana Pihvikarjaliiton paneelikeskustelussa. Panelisteina maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta, Suomen markkina-alueesta vastaava johtaja Jyrki Karlsson HKScanilta, karjankasvattaja Mikko Leikola sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ruotsalainen karjankasvattaja ja järjestöaktiivi Lennart Nilsson oli Pihvikarjaliiton seminaarissa KoneAgriassa kertomassa, kuinka Ruotsissa ollaan päästy eteenpäin pihvilihan tuotannossa ja kannattavuudessa. Seminaari otsikko oli ”Ruotsissa euron enemmän – kuinka sama temppu tehdään Suomessa”. Hänen mukaansa siihen tarvitaan koko ketjun yhteistyö vähittäiskauppaa myöten.

Lennart Nilssonin mukaan lihan hinnan nousuun on vaikuttanut monta eri tekijää. Ruotsissa naudanlihan omavaraisuus on 50 %, joten ollaan alituotantotilanteessa. Kaikki ruhonosat on saatava käyttöön ja siinä valmisruokateollisuudella on merkityksensä. McDonaldsin kilpailija Ruotsissa käyttää ruotsalaista lihaa ja se on vaikuttanut myös McDonalsiin.

-Lihan tuottajilla on mahdollista kilpailuttaa teurastamoyrittäjiä, joita Ruotsissa on useita. Tuottajat vaihtavat teurastamoa jopa eräkohtaisesti, Nilsson jatkaa.

-Tärkeintä on kuitenkin yhteistyö alkutuotannosta vähittäiskauppaan saakka. Teemme yhteistyötä monien eri tahojen kanssa mm. kauppaketju ICA:n ja McDonaldsin kanssa. Meillä on käytössä Kött från Sverige -merkki, Nilsson kertoo. Merkki on vapaaehtoinen alkuperämerkki ja kertoo, että tuotannon kaikki vaiheet jalostamista ja pakkaamista myöten on tehty Ruotsissa.

Yhteistyö edellä

Lennart Nilssonilla oli neljä asiaa, jotka hän kertoi vinkiksi suomalaisille kollegoilleen. Kaikkien tärkeimpänä hän piti naudanlihantuottajien yhteistyötä rodusta ja tuotantotavasta riippumatta. Toiseksi hän nosti ennakoivan markkinoinnin, missä tuotteilla oli tausta ja kasvot. Myyntiargumenttien taustalla on oltava tiukat faktat.

Kolmanneksi Nilsson muistutti, että esimerkiksi vähäinen antibioottien käyttö ja eläinten hyvinvointiin liittyvät asiat kannattaa nostaa esiin lisäarvon tuomiseksi. Neljänneksi hän kehotti panostamaan tuotekehitykseen ja aktiiviseen markkinointiin.

Ruotsissa euron enemmän – kuinka sama temppu tehdään Suomessa

Lennart Nilssonin puheenvuoron jälkeen panelistit pohtivat seminaarin otsikkoa, kuinka Suomessa päästäisiin samaan naudanlihan hintatasoon kuin Ruotsissa. Paneeliin osallistunut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä peräänkuulutti yhteistyötä ja uusia toimintatapoja.

Hänen mukaansa lainsäädäntöteitse ei ratkaista kaikkia asioita, vaikka sieltä saadaankin taustatukea. Esimerkkeinä asioista, joihin voidaan säädösten kautta vaikuttaa, hän mainitsi mm. alkuperämerkinnät, julkisten hankintojen kilpailuttamisen ja valmisteilla olevan ruokamarkkinoiden erityislainsäädännön ja ruoka-asiamiehen tehtävän perustamisen.

Jari Leppä kertoi linjatun, että valtion ruokahankintojen pitää täyttää suomalaisen ruoantuotannon kriteerit. Ensiviikolla kuntiin on lähdössä tiedote, missä kerrotaan, että kunnallisissa ruokahankinnoissa voidaan yhtenä kilpailutuskriteerinä käyttää suomalaisen ruoantuotannon kriteereitä. - Kilpailu/hankintalaki ei sitä estä, ministeri Leppä sanoi.

Jari Leppä piti tärkeänä ruoan arvostuksen nostamista. Kotimaisen lihantuotannon vahvuuksista hän nosti esille laadun, jäljitettävyyden, antibioottien vähäisen käytön sekä hyvän eläintautitilanteen. Ilmastokeskusteluun viitaten hän sanoi Suomen olevan erinomainen alue märehtijöille, sillä käytettävissä on runsaasti vettä ja nurmentuotantoon soveltuvaa peltoa.

Yhteistyö ja erilaistamien

Yhdeksi keinoksi nostaa naudanlihan hintaa panelistit näkivät tuotteen erilaistamisen. Jyrki Karlsson HKScanilta kertoi, että tällä hetkellä puolet lihasta myydään jauhelihana. Vaikka kuluttajista 20 % painottaakin vain hintaa, niin 80 %:lla kuluttajista on myös muita ostokriteereitä ja tarpeita. Niihin olisi syytä vastata. Karlssonin mukaan suomalaiset käyttävät 12,6 % tuloistaan ruokaan.

Maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta nosti esille eri ruhon osien ohjaamisen sinne, missä niillä on kysyntää, vaikkapa viennin kautta.

Karjankasvattaja Mikko Leikola toivoi nykyistä laajempaa yhteistyötä sekä tilojen välille että tilojen ja muiden toimijoiden yhteistyötä. Hän muistutti tarinoiden merkitystä myynnissä.