Innovaatiotori

Kantaaottavia keskusteluja Innovaatiotorin lavalla klo 10 ja 14

Innovaatiotorin lavaohjelma haastaa tutkijat ja viljelijät keskusteluun päivänpolttavista aiheista. Tule kuulemaan tutkittua tietoa, uusia kokeiluja ja kiinnostavia väittämiä Innovaatiotorille jokaisena messupäivänä kello 10 ja 14. 

Torstaina 9.10.2025

Klo 10 Tekoäly pelloilla
On kyseessä ruokaperuna tai maan mainio mansikka, odotetaan tekoälystä, konenäöstä ja automatiikasta ratkaisuja suuriin ympäristökysymyksiin, huippusatoihin ja parempaan talouteen. Onko tekoälystä pelastajaksi, jos kuivuus kurittaa perunapeltoa ja miten toimii Ötökkäimuri?
Toimitusjohtaja Arto Korkeamäki, Taivaspaikka Oy ja tutkimusinsinööri Aleksi Sirkka, Luonnonvarakeskus

Klo 14 Kotieläintiloilla uusia kokeiluja
Eläimen elinkaaren vaiheissa sensorit, kamerat ja robotiikka tarjoavat lukemattomia keinoja seurantaan ja analyyseihin. Uutuuksina ovat etäpatologia, jota kokeillaan jo nautatiloilla, sekä ERISTEK-hanke, joka kehittää uutta pinnoitetta ja UV-valoa eläintilojen tautisulkutiloihin.
Yrittäjä Petteri Jauhiainen, Lilja C Oy ja yliopiston lehtori ELT Heli Nordgren, Helsingin yliopisto

Perjantaina 10.10.2025

Klo 10 Data viljelyssä ja viljakaupassa
Data on mullistava väline, kun sitä kerätään, analysoidaan ja hyödynnetään oikein. Viljan viljelyssä ja -kaupassa tilojen väliselle yhteistyölle haetaan vahvistusta ja suuruuden etuja datan ympärillä. Tälle näyttävät tietä datapellon uudisraivaajat.
Maanviljelijä Petri Rahkonen, Rahkosen tila ja projektiasiantuntija Elina Järveläinen, Jyväskylän AMK

Klo 14 Uudistava viljely
Hiili maaperään, monimuotoisuutta luontoon ja ilmasto kiittää. Käytännön esimerkkeinä Carbon Action -viljelijäyhteistyö ja Uudistaja-työkalu. Äänessä myös Peltomappi-verkkosovelluksen lanseeraajat, jotka taituroivat peltomaiden terveystiedot kartalle.
Viljelijä Jari Eerola, Tuulos, projektipäällikkö Anne Antman, BSAG ja erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus

Lauantaina 11.10.2025

Klo 10 Omavaraisuus energiantuotannossa
Energiaälykkäästi, kohti omavaraisuutta, uusiutuvilla energialähteillä tietenkin. Keskustelussa maatilakohtainen energiaomavaraisuus eri näkökulmista, sähkön ja lämmön tuotanto sekä aurinkoenergia. Peltoviljely, aurinkoenergia, vai sekä että?
Projektipäällikkö Miiro Jääskeläinen, Seinäjoen AMK ja vuorovaikutuskoordinaattori Heidi Heikkilä, Turku AMK

Klo 13 FinAgEng-stipendien jako
FinAgEng – Maaseudun teknologiayhdistys Ry palkitsee parhaita agroteknologian alan yliopisto- ja AMK-opinnäytteitä stipendeillä.

Klo 14 Huoltovarmuuden kriittiset kysymykset
Ruokajärjestelmän huoltovarmuus on monen tekijän summa. Kauaskantoista keskustelua pörriäisistä tuotantoon saakka, kun jutun juuressa Mehivarma ja ARMAS.
Viljelijä Jari Eerola, Tuulos, projektipäällikkö Anna-Maria Borshagovski, Suomen mehiläishoitajain yhdistys ja tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Vuoden 2025 Innovaatiotorin näytteilleasettajat

1. Maatalouden tieto yhdessä paikassa
Tapahtumia, blogeja, tietokortteja, raportteja, podcasteja, videoita ja paljon muuta AgriHubin ja Maaseutuverkoston yhteisellä verkostoalustalla. Tietoa uuden teknologian käyttöönotosta oppimalla muiden yrittäjien vertaiskokemuksista tarjoaa Työtehoseura/Vertaistekno.

2. Yhtiöittäisinkö maatilani? (Suomen yrittäjäopisto)
Kasvumatkalle yrittäjyydestä johtajuuteen tarjotaan koulutusta, jossa verkostoituminen on oleellinen osa. Osakeyhtiöittäminen kiinnostaa kannattavia ja tuotantoaan kehittyviä maatiloja ja koulutus antaa tähän valmiuksia.

3. Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (Luke)
Ruokajärjestelmiin kohdistuu monia erilaisia muutoksia, riskejä ja häiriöitä, joista syntyy pitkä lista: ilmastonmuutoksen, pandemioiden ja sotien lisäksi työvoiman, energian ja lannoitteiden saatavuus, tarttuvat eläintaudit sekä kuluttajien ruokavalion muutokset edellyttävät muutosjoustavuutta. Tarvitaan ajantasaista tietoa, yhteistä oppimista ja verkostoitumista. Hankkeessa tuotetaan maaseudun toimijoille varautumissuunnittelun opas, tietokortteja, blogeja ja ammattilehtiartikkeleita.

4. Hirvivahinkojen estäminen dronetekniikkaa ja tekoalyä hyödyntämällä (Suomen metsäkeskus)
Voiko hirvivahinkoja torjua ruiskuttamalla syönninestoainetta dronesta tekoälyn avulla valittuihin taimiin? HirviDrone-innovaatio voi tuoda uusia mahdollisuuksia hirvivahinkojen torjuntaan metsänomistajille ja metsäpalveluyrittäjille.

5. Kanan voima kehittää organo-mineraalista lannoitetta (HAMK)
Miten kananlannan, lihaluujauhon ja ammoniumsulfaatin seoksesta syntyy uusia ratkaisuja kestävään viljelyyn kierrätyslannoitteiden käyttöön. Hankkeen tavoitteena on kehittää lannoite, joka sopii käytettävyytensä ja hintansa puolesta myös tavanomaiseen viljelyyn, mikä lisäisi maatalouden ravinnekiertoa. Uudessa tuotteessa suurin osa massasta tulisi prosessoidusta lannasta, mutta tuotteen typpipitoisuutta nostettaisiin muilla komponenteilla tasolle, että tuote olisi ominaisuuksiensa puolesta houkutteleva myös tavanomaisille viljelijöille.

6. EIP-hankkeissa raivataan datapeltoa, uudistetaan viljakauppaa ja tarkennetaan säilörehun korjuuta (Jamk)
Kolmen hankkeen innovaatiot: Datapellon uudisraivaajat – viljakaupan uudistaminen yhteisöllisellä datalla (DEIP), Viljankuivauksen sivutuotteen kierto materiaalina ja energiana (VILSKE) ja Säilörehun korjuuajan tarkentaminen (Säre).

7. BioBoosters rakentaa biotaloutta ja kestävää ruoantuotantoa (Jamk)
BioBooster by Jamk on yrityskiihdyttämö, joka innostaa ja tukee yrityksiä synnyttämään uutta liiketoimintaa sekä kehittämään maailmanlaajuisesti merkittäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Ydintehtävänä on edistää biokiertotalouteen ja agroteknologiaan keskittyvää liiketoimintaa, luoda kestäviä innovaatioita, hyödyntää digitalisaatiota, kehittää osaamista ja vahvistaa yritysverkostoja.

8. Energiaälykäs eteläpohjalainen maatila (SeAMK)
Veljekset Ala-Talkkari valmistaa tuorehaketta polttamaan kykenevää lämpövoimalaa sekä kehittää siihen lisäksi kyvyn sähkön tuotantoon. Hankkeessa kehitetään myös energiaälykkään maatilan konseptia.

9. Aurinkoenergiapelto sovittaa yhteen energiantuotannon ja viljelyn (Turun amk)
Viljelymaan kaksoiskäytön mahdollisuuksia kasvinviljelyssä ja energiatuotannossa tehdään tunnetummaksi kasvintuottajien ja muille kiinnostuneille. Aurinkoenergiapellon pienoismalli näyttää, miten kasvien viljely, maatalouskoneiden kulku ja aurinkoenergian tuotanto pelloilla ja muussa maatalousympäristössä voi toimia.

10. Ötökkäimuri ja automatisoitu tarkkailuansa tehostamaan mansikan tuholaistorjuntaa (Luke)
Mansikan luomuviljelijät ovat joutuneet rakentamaan omia hyönteisimureita kaupallisten mallien puuttuessa kotimaan ja Euroopan markkinoilta. Vähenevä torjunta-aineiden valikoima sekä torjunta-aineresistentit tuholaiskannat vaativat pikaisesti uusien menetelmien kehittämistä myös tavanomaiseen tuotantoon. Projekti tutkii reaaliaikaisen tuholaisseurannan hyödyntämistä tuholaistorjunnan ajoituksessa sekä kehittää kaupallistettavissa olevaa, tehokasta, mutta hellävaraista traktorikäyttöistä hyönteisimuria mansikan merkittävien tuholaisten kuten vattu- ja korvakärsäkkäiden sekä peltoluteiden torjuntamenetelmäksi

11. Suomalaisen puutarhakarpalon tuotanto kasvutunnelissa (Helsingin yliopisto)
EIP-hankkeessa tuodaan uusi viljelykasvi, puutarhakarpalo Suomeen ammattimaiseen marjatuotantoon. Sille kehitetään Suomen oloissa toimivaa viljelytekniikkaa, joka perustuu uusimpaan marjatuotannon viljelyteknologiaan: kasvutunneleihin, table top -menetelmään, rajoitettuun kasvualustaan ja tippukasteluun.

12. Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (Suomen mehiläishoitajain liitto SML ry)
Pölytyspalvelut on integroitava osaksi Suomen huoltovarmuutta ja ruokaturvaa, kehitettävä kansallinen toimintamalli ja laadittava varautumissuunnitelmat. Pölytyspalveluille on luotava yhteistyöverkostot. Tule tutustumaan tärkeään aiheeseen mehiläispesän äärelle.

13. Suomessa kohti kimalaisomavaraisuutta (Iku-Tarvas Oy)
Kimalainen on korvaamaton pölyttäjä. Iku-Tarvas Oy on kehittänyt kotimaista kimalaiskasvatusta vuodesta 2024 lähtien. Tähtäin on selkeä: Siirtyminen tuontikimalaisista kotimaisiin. Suomeen tuodaan joka vuosi noin 10 000 kimalaispesää pölyttäjiksi kasvihuoneisiin ja tunnelikasvattamoihin.

14. Vesitalouden optimointi ruokaperunan vuoroviljelyssä tekoälyllä ja automatiikalla (SeAMK)
Perunanviljely on erityisen herkkä sään vaihteluille. Hankkeessa kehitetään vesienhallinnan ekosysteemimalli perunanviljelyyn, joka optimoi vedenkäyttöä säätösalaojien ja säätökastelun avulla, parantaen samalla maaperän rakennetta ja kestävyyttä. Toteutuksessa hyödynnetään automatisaatiota sekä uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinkovoimaa. Näe aurinkovoimalla toimiva, automatiikkaa hyödyntävä säätökastelupumppuyksikkö.

15. Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen, älykäs, kannattava ja vastuullinen sian arvoketju ja kasvisten uudet kasvinsuojelumenetelmät (Pyhäjärvi-instituutti)
Tutkittua tietoa käytännön kokeista! Syysöljykasvien satoja ja menestysmahdollisuuksia voidaan parantaa perustamis- ja lannoituskäytännöillä, sikatilojen optimoitu viljely ja ruokinta edistävät toiminnan kestävyyttä ja taloudellisuutta ja vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät ovat elintärkeitä tulevaisuuden ratkaisuja.

16. Uudistaja-kehitystyökalu (Baltic Sea Action Group BSAG)
Uudistaja auttaa viljelijää kehittämään tilaansa kokonaisvaltaisesti kohti uudistavaa viljelyä. Se on kehitetty tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden kanssa, jotka ovat hyödyntäneet uudistavan viljelyn menetelmiä jo aikaisemmin omilla tiloillaan. Uudistaja tarjoaa käyttäjälleen käytännönläheisen kehityspolun yksilölliseen tilan kehittämiseen ja maaperän kasvukunnon parantamiseen.

17. Peltomappi – maatilan peltomaiden terveys kartalle (SeAMK)
Helppokäyttöinen Peltomappi-verkkosovellus tilatason maan terveyden arviointiin ja seurantaan. Sovelluksen avulla on mahdollista kerätä ja arvioida tietoa peltomaan kasvukunnosta sekä sovellus antaa viljelijälle kokonaisvaltaisen kuvan peltolohkon kasvukunnosta, muutoksen suunnasta ja parannustoimien vaikutuksesta.

18. Etäpatologia lähipalveluna nautatiloille (Helsingin yliopisto)
Suomeen kehitetään uutta nautojen diagnostiikkapalvelua, jossa naudalle suoritetaan raadonavaus tilalla patologin ohjeistuksessa ja tuottaja saa luotettavan diagnoosin nopeasti sairauden tai kuoleman syystä.

19. Eläintautien riskienhallinnan tehostaminen uusilla teknologioilla (Lilja C Oy)
Miten toimii Far UV-valo elintarviketeollisuuden sulkutilojen automaattisessa mikrobihallinnassa? Hankkeessa parannetaan tuotantoeläinten hyvinvointia ja lisätään eläintuotantotilan kannattavuutta soveltamalla uusia teknologisia ratkaisuja eläintautien torjumiseksi. Uusia teknologisia ratkaisuja optimoidaan laboratorio-olosuhteissa ja pilotoidaan tosielämän olosuhteissa tuotantoeläintiloilla.

Vuoden tärkeimmässä maa- ja metsätalousalan ammattilaisten tapahtumassa, KoneAgria 2025 -näyttelyssä lokakuussa, esitellään maatalouden uusimmat innovaatiot. Jo viidettä kertaa pystytettävällä Innovaatiotorilla nostetaan esiin älymaatalouden hyödyt parannettaessa maatalouden kannattavuutta ja kestävyyttä. Innovaatiotorilla on esillä 23 eri hanketta ja toimijaa: 12 EIP-hanketta, kuusi muuta hanketta sekä viisi toimijaa.

– Juuri nyt maatilayrittäjiä kiinnostavat uuden teknologian ja tekoälyn mahdollisuudet tuotannon tehostamisessa, ja nämä teemat nostetaan vahvasti esiin Innovaatiotorin esittelypisteissä ja lavaohjelmassa, kertoo maaseutuverkostoyksikön verkostokoordinaattori. Tuija Kallio

Tekoäly, data ja uudistava viljely aiheina

Kuinka tekoäly auttaa tuotannon optimoinnissa? Hyödynnetäänkö dataa liian vähän, tuleeko maatilan datasta yritysten bisnestä? Voiko täsmäviljelyn teknologioita hyödyntää uudistavassa viljelyssä, entä millaisia teknologisia ratkaisuja on tulossa eläintautien torjumiseksi?

Innovaatiotorin lavalla on jokaisena messupäivänä 20 minuutin keskusteluja, joissa maatilayrittäjät, EIP-hankkeen vetäjät ja muut asiantuntijat vaihtavat ajatuksia uudesta teknologiasta, datan hyödyntämisestä ja viljelytekniikoiden kehittämisestä.

Kanan voima ja välkky sika

– Messukävijä voi Innovaatiotorilla viisastua siitä, mikä on kanan voima tai välkky sika. Kiinnostuneille kerrotaan myös, voiko karpaloa jatkossa viljellä puutarhassa ja miten tuottaa energiaa ja kasveja pellolla yhtä aikaa. Entä miten tarhamehiläiset valjastetaan varmistamaan Suomen huoltovarmuutta ja ruokaturvaa ja auttavatko ötökkäimuri ja tarkkailuansa mansikoiden tuholaistorjunnassa?

– Hurjan mielenkiintoisia näkökulmia on siis tarjolla eri hankkeiden innovaatioissa. Emme ole unohtaneet hankevalinnassa myöskään sitä, miten maatilayrittäjiä tuetaan kasvussa johtajuuteen ja miten kasvinsuojeluaineita vähennetään viljelyssä, korostaa Innovaatiotorin järjestelyjä vetävä Tuija Kallio.

Innovaatiotorille haettiin osallistujat avoimella haulla. Yksi valituista näytteilleasettajista, suomalaisen uudistavan viljelyn eturivin toimija BSAG, esittelee juuri ennen messuja julkaistavaa Uudistaja-työkalua, joka auttaa viljelijää kehittämään tilaansa kokonaisvaltaisesti kohti uudistavaa viljelyä.

Innovaatiotorilla kerrotaan myös uudesta luonnonvara-alan insinöörikoulutuksesta: mikä on siinä uusien teknologioiden rooli työnantajien osaamistarpeisiin vastaamisessa.

Mukana olevat EIP-hankkeet valottavat eläintautien torjuntaa uudella teknologialla ja hirvivahinkojen torjuntaa dronesta ruiskutettavalla taimien syönninestoaineella. Nautatilojen etäpatologia lähipalveluna on esillä Helsingin yliopiston näyttelypisteellä.

Innovaatiotoria KoneAgria-tapahtumassa koordinoivat Maaseutuverkostoyksikkö, maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubi ja Työtehoseuran VertaisTekno-hanke. Maaseutuverkosto mahdollistaa osaston puitteet, sisältö tuotetaan yhteistyössä osaston toimijoiden kanssa.

Mitä ovat EIP-innovaatiot?

Innovaatioista toivotaan ratkaisua maatalouden aiheuttamiin ilmastopäästöihin ja muihin kestävyyshaasteisiin ja myös maatalouden kannattavuuteen. Usein kestävyyttä parantavat innovaatiot ovat myös taloudellisesti järkeviä toimintatapoja.

EU:n maaseuturahoituksella toimivissa EIP-ryhmissä ratkaistaan jokin tunnistettu ongelmaa ja jaetaan innovaatio yleisesti käyttöön. Parhaillaan haetaan uusia hankeideoita seuraavalle rahoituskaudelle.

Lisätietoja:
Maaseutuverkostoyksikön verkostokoordinaattori Tuija Kallio, puh. 0295 204 630 tuija.kallio(at)maaseutu.fi