Kiitos Tampere 2017! Ensi vuonna Jyväskylä 11.-13.10.2018

Peltojen peruskunnostus on aina ajankohtaista

Olet täällä

Uusin Tieto tuottamaan -kirja, Peltojen peruskunnostus, julkaistiin KoneAgria-näyttelyssä Tampereella. Ammattilaisille suunnattu teos käsittelee monipuolisesti pellon kasvukuntoa ja sen parantamista, kuten myös peltoviljelyn taloudellista kannattavuutta. Erityisesti ääriolosuhteissa, kuten tänäkin vuonna, erottuvat hyvät ja huonot lohkot, maan kasvukunto ja perusparannusten tarve selkeästi.

Seminaarissa ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Sari Peltonen muistutti, että pelto on viljelyn tärkein resurssi. Peltojen hyvä kasvukunto taas on tuottavan viljelyn perusta. Huono vesitalous on merkittävä syy maan rakenne- ja tiivistymisongelmiin. Toinen merkittävä syy peltojen huonoon kuntoon on yksipuolinen viljelykierto. Ohran ja kauran monokulttuuri on yleisimpien viljelykiertojen joukossa.

Kirjassa tuodaan esille eri lohkoille sopivia kunnostustoimia; miten voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kasvukuntoa. Peltonen muistutti, että kunnostusvuosi ei ole nollavuosi, vaan viherlannoituksella voidaan saada sama tuotto kuin kolmen tonnin rehuohrasadolla. Hän kehotti ryhtymään pellonkunnostuksen Pelle Pelottomaksi. Neuvo 2020 -palveluja voidaan hyödyntää oikeiden kunnostustoimenpiteiden löytämiseen.

Suunnittele ylläpito

Professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta kertoi seminaariväelle tiivistymien mekaanisesta korjaamisesta. Hän kehotti miettimään ensiksi mekaanisen muokkauksen tavoitteita. Mikä menetelmä valitaan? Onko kyse kertaluonteisesta vai säännöllisestä toimenpiteestä? Missä tiivistymä sijaitsee; ruokamultakerroksessa vai syvemmällä?

Jos tiivistymä on pintamaassa, ongelma voi poistua 3-5 vuodessa kynnön ja luonnon prosessien toimesta. Jos jankko on tiivistynyt, voi vahingon korjaaminen kestää vuosikymmeniä. On tärkeää miettiä, onko tiivistymästä haittaa viljelytoimille ja mitä sille voidaan tehdä. Esimerkiksi syväkuohkeutuksen vaikutuksista tiedetään liian vähän.

Maan kasvukunnon ylläpitäminen on pitkäjänteistä toimintaa ja on osa viljelyn strategista suunnittelua, muistutti Alakukku. Rakenteen voi pilata nopeasti väärillä toimilla ja sen korjaaminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

Selvitä märkyyden syyt

Helena Äijö Salaojayhdistyksestä kehotti tarkkailemaan pelloilla puutteellisen kuivatuksen merkkejä. Jos lohko kuivuu hitaasti ja epätasaisesti, siellä näkyy märkiä alueita, märkyys haittaa viljelyä tai viljelykasvi kärsii märkyydestä, kannattaa selvittää märkyyden syyt. Markku Yli-Halla Helsingin yliopistosta pohti esityksessään maan ravinnetilan oikeaa tulkintaa.

Pellon kunnostuksen Pelle Pelottoman, viljelijä, tutkija Tuomas Mattilan mielestä peltojen peruskunnostus lähtee korvien välistä ja on viljelyn hauskin juttu. Hän neuvoi budjetoimaan vuosittain rahaa kunnostukseen. Investointikohteita voi tunnistaa vaikka ilmakuvien kautta. Hän kehotti tarkastamaan ensiksi salaojituksen kunnon, löytyykö vettä hidastavaa kerrosta, mikä on boorin ja rikin tilanne, onko pellolla lieroja. Jatkoaskelina kannattaa laittaa kuivatus ja kalkitus kuntoon, hoitaa tiivistymiä pois, laskea rengaspaineet alas ja lisätä kasvipeitteisyyttä sekä vähentää muokkausta. Kun ottaa kolmesta viiteen asiaa työn alle vuodessa, kannattavimmat ja tehokkaimmat ensin, pääsee alkuun.