Kiitos Tampere 2017! Ensi vuonna Jyväskylä 11.-13.10.2018

Täsmäviljely ja digitalisaatio -seminaari

Olet täällä

Koneviestin freelancertoimittaja Jussi Knaapi painotti heti seminaarin aluksi, että täsmäviljely on kokonaisuuden hallintaa, jossa kolme tärkeää asiaa täytyy olla synkronissa; aika, paikka ja toimenpide. Tärkeää lopputuloksen kannalta on myös seuranta, analyysi ja tavoite.

Knaapi esitteli hollantilaisen perunanviljelijän van den Bornen täsmäviljelyn aikataulusta, datan keruusta, peltojen potentiaalista, huonoista ja hyvistä kohdista ja tietojen hyödyntämisestä maanparannuksessa ja lannoituksessa, istutusetäisyydessä, kylvömäärissä. Rinnalla Knaapi vertaili meidän tilannettamme.

- Dataa on runsaasti tarjolla, kyse on sen järkevästä käytöstä, Knaapi painotti. -Datasta täytyy muodostaa erilaisia vyöhykekarttoja, jotka ovat pohjana täsmäviljelyn toimenpiteille.

Erikoistutkija Liisa Pesonen Lukesta kommentoi Knaapin puheenvuoroa. Hän painotti myös, että oikeat panokset oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan ovat täsmäviljelyn perusta. Hänen mukaansa täsmäviljelyssä on ollut kolme haastetta; ihminen, tekniikka ja talous. Täsmäviljelystä ollaan siirtymässä älykkääseen viljelyyn. Maatalous ja täsmäviljely linkittyvät tulevaisuudessa tiiviimmin osaksi digitalisoituvaa ruokaketjua. Mielenkiintoisia kokeiluja on meneillään kuten esim. CIRCWASTE-kylvö, joka toteutettiin tänä syksynä kotimaisilla kaupallisilla ISOBUS-järjestelmillä.

Yrittäjä Juha Pylväs kertoi Pylvään Koneaseman koneurakoinnista. Heillä on urakoinnissa käytettävät koneet, kuten kalkkivaunu, kylvölannoitin, puimuri ja silppuri varustettu datankeruulaitteilla, mutta heidän asiakkaansa eivät ole kiinnostuneita kerätystä datasta. Pylväs painotti, että peltojen potentiaalia ei vielä käytetä tehokkaasti hyödyksi. Hän muistutti, että mitä mittaat, sitä voit kehittää.