Tervetuloa Jyväskylään 11.-13.10.2018!

Vaihtoehtoiset proteiinit – haasteita ja tavoitteita

Olet täällä

KoneAgriassa järjestettävä seminaari vaihtoehtoisista proteiinilähteistä osuu ajankohtaisuudessaan paitsi sirkkojen muodossa lautaselle myös mahdollisina euroina pankkitilille. Ympäristön ja terveyden vuoksi lihan kulutusta tulisi vähentää, mutta kenen kustannuksella?

- Suurimman nipistyksen ei tarvitse tapahtua kotimaisista tuotteista. Kotimainen lihan- ja maidontuotanto ei voi kilpailla kestävyydessä esimerkiksi palkokasvituotannon kanssa, mutta ulkomaisen eläinproteiinituotannon kanssa kyllä, kertoo muutosagentti Emma Kynkäänniemi Jyväskylän yliopistosta.

Kynkäänniemen mukaan Suomessa on mahdollista tuottaa maailman kestävintä eläinproteiinia. Eri eläinproteiinilähteiden ympäristövaikutuserot ovat toki isoja riippumatta siitä, missä eläinproteiini tuotetaan. Esimerkiksi broilerinliha on lähes poikkeuksetta naudanlihaa kestävämpi vaihtoehto. 

Yhteistyöstä etua muutoksessa

Kestävämpi eläinten ruokinta on avaintekijä kiertotalouden mukaisen tilan kehittämisessä. Toisaalta kulutustottumusten muuttuessa tuotantosuunnan vaihtaminen esimerkiksi hyönteisiin voi olla kannattava ja kestävämpi vaihtoehto.

- Monet parannukset on helpompi toteuttaa muiden tilojen kanssa yhteistyössä. Myös tuotteiden markkinointi on tehokkaampaa yhdessä, sanoo Kynkäänniemi.

Syksyn seminaarissa KoneAgriassa keskustellaan monipuolisesti vaihtoehtoisista proteiineista sekä rehunäkökulmasta, että vaihtoehtoisena tuotantosuuntana. Keskusteluissa käsitellään uusinta tutkimustietoa ja kokemuksia käytännön toteutuksesta sekä havainnoidaan proteiinien kulutusta ja kysyntää.

Kiertotalous ja proteiini vaikuttavat ruokajärjestelmään

Sitran rahoittamassa ”Jyväskylän seutukunnasta kestävien proteiiniketjujen ja proteiinikiertotalouden Piilaakso” -hankkeessa polkaistaan käyntiin kiertotalouden mukainen proteiinijärjestelmä Keski-Suomeen. Kiertotaloudessa ruoan tuotannosta ja kulutuksesta syntyy mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Proteiini taas on välttämätön ravintoaine, jota olisi mahdollista tuottaa ja kuluttaa huomattavasti nykyistä kestävämmin. Kiertotalous ja proteiini linkittyvätkin vahvasti ruokajärjestelmän kestävyyteen ja kannattavuuteen.

- Esimerkiksi tuottamalla valkuaisainepitoista rehua maitotiloilla kehitetään samalla tilan valkuaisomavaraisuutta sekä ympäristön kestävyyttä. Kotimaisten valkuaisrehulähteiden käyttö ja rehumarkkinoiden kehittyminen voivat luoda myös parempaa kannattavuutta perustuotantotiloille, kuvailee Kynkäänniemi.

Kestävä ruokajärjestelmä on monipuolinen. Suomalaisten tärkeimmät proteiininlähteet ovat olleet viljavalmisteet, liharuoat ja maitovalmisteet. Sitä voisi hyvinkin monipuolistaa kasvis-, hyönteis- ja järvikalaruoalla. Sen lisäksi, että hankkeessa etsitään keinoja lisätä kotimaisten vaihtoehtoisten proteiininlähteiden tuotantoa, edistetään niiden käyttöä myös kuluttajarajapinnassa.

Kuva: Olga Philman

Mitä syömme vuonna 2030?

Tutkimusryhmä on mukana myös Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ScenoProt -hankkeessa, jota koordinoi Luonnonvarakeskus. ScenoProtin vision mukaan "vuonna 2030 kuluttajat syövät maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa, jonka proteiinikoostumus on optimoitu eri ikäluokille ravitsemussuositusten mukaisesti. Valkuaisomavaraisuutemme etenkin täydennysvalkuaisen suhteen on noussut rutkasti nykyisestä".

Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä tutkii vision toteutumisen haasteita ja mahdollisuuksia Keski-Suomessa alueellisena tapaustutkimuksena. Hankkeen sidosryhmät edustavat alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta, kaupan alaa, ruokapalveluita, kuluttajia sekä julkishallinnon sektoria.

KoneAgrian proteiinipäivä torstaina 11.10.2018 on ScenoProt -hankkeen sekä Piilaakso -hankkeen yhteistyönä toteutettu tilaisuus.

Kuva: Olga Philman
Lue ScenoProtin raportti uusista proteiinilähteistä: https://www.luke.fi/scenoprot/wp-content/uploads/sites/5/2018/06/Uusia-proteiinilahteita-ruokaturvan-ja-ympariston-hyvaksi-2-painos-web.pdf

Mikä Food system studies -ryhmä?

Food system studies -tutkimusryhmä perustettiin vuonna 2014. Se toimii Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja -filosofian laitoksella. Ryhmä on mukana kahdessa proteiinihankkeessa: Sitran rahoittamassa Piilaakso -hankkeessa ja Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ScenoProt –hankkeessa.

Ryhmä on tutkinut myös Koneen säätiön rahoituksella Suomen ruokaturvaa ja Suomen ruokajärjestelmän haavoittuvuutta.

Tutkimusryhmän johtaja on yhteiskuntapolitiikan professori Tiina Silvasti, jolla on pitkä kokemus ruokatutkimuksesta. Hänen lisäkseen ryhmään kuuluvat yliopistotutkijat dosentti, kauppatieteiden tohtori Ari Paloviita, yhteiskuntatieteiden tohtori Antti Puupponen, väitöskirjaa proteiinikysymyksistä valmistelevat Ville Tikka, Lari Nerg ja Karoliina Väisänen. Lisäksi erityisesti Piilaakso -hankkeessa ryhmässä vaikuttaa postdoc-tutkija Teea Kortetmäki Tampereen yliopistosta. Proteiinipiilaakso -hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa muutosagentti Emma Kynkäänniemi, jonka tausta on ravitsemustieteissä. Kaikkia ryhmän jäseniä yhdistää kiinnostus ruokajärjestelmän kestävyyteen.

Lisätietoja

ScenoProtista ja Proteiinipiilaaksosta: http://kestavatproteiinit.fi/
Food System Studies Twitterissä: @jyufood